Avoin olohuone ja kohtaamiskahvila kaikenikäisille naisille torstaisin klo 14 -15.30, 2.2.-6.4.2023
kokoontuu 10 krt Helsingin Valkonauha ry:n tiloissa
osoitteessa: Bulevardi 15 C 32, 00120 HELSINKI
(sisäpihalla, soita portin pielessä olevaa ovikoodia 32)
Voit tulla nauttimaan kupposen kahvia/teetä, tavata toisia ja jakaa tunnelmiasi. Tapaamisten teemoja ja sisältöä voimme suunnitella yhdessä toiveitanne kuunnellen.
Järjestäjien puolesta paikalla ovat sosiaalipsykologi, ratkaisukeskeinen terapeutti Riitta Raatejärvi ja vapaaehtoistyöntekijä.
Tiedustelut ma-pe klo 9–15 välillä
Suomen Valkonauhaliitto/ puh. (09) 135 1268
Vapaa pääsy!
keskustelua elämästä
vertaistukea
tule kuuntelemaan ja kuulluksi
uusia ystäviä
virkistystä
saa puhua tai olla puhumatta
Järjestäjä Helsingin Valkonauha ja Suomen Valkonauhaliitto yhteistyössä STEP-opintokeskuksen kanssa.
Bulevardin mummot ja minä
Löysin alkusyksystä Valkonauhaliiton nettisivuilta ilmoituksen Kohtaamiskahvilasta, ja kiinnostuin oitis. Juuri jotain tällaista olin kaivannut elämääni - uusia ystäviä ja jotakin viikottaista toimintaa ilman sitoumuksia. Valkonauhaliitto ja sen toiminta oli minulle ylipäätään aivan uutta, mutta jotenkin se tuntui kutsuvalta.
Kohtaamiskahvila toimi syksyllä Helsingin Bulevardilla 10 peräkkäisenä torstaina ja se oli avoinna kaikille naisille. Ensimmäisellä kerralla meitä ei ollut paikalla kuin muutama, eikä toisellakaan. Mutta se ei haitannut, sillä meistä tuli pian tiivis pieni porukka, ja kaikki viihtyivät toistensa seurassa. Itse olin aina porukan nuorin, ja kotona puhuinkin leikkisästi Bulevardin mummokerhosta.Ja kun omia mummoja ei enää ole, niin olenkin kaivannut elämääni sellaisia varamummoja.
Kohtaamiskahvilassa juttelimme ja joimme kahvia, sekä kuulumisten ohella tutustuimme esimerkiksi runouteen ja kanteleen soittamiseen, luimme Helsingin Sanomien kolumneja,keskustelimme päivän polttavista puheenaiheista sekä nauroimme paljon.
Tästä joka torstaisesta tapaamisesta tuli itselleni todella nopeasti todella tärkeä. Odotin aina kuumeisesti, että mitä mummoille kuuluu ja mitä on viikon aikana tapahtunut. Siellä oli jokaisella tilaa olla juuri sellainen kuin on eikä kyyneliltäkään vältytty! Kohtaamiskahvilasta sain juuri sellaista yhteisöllisyyttä mitä olin elämääni kaivannut, ja ilahduin kun kuulin, että toimintaa jatketaan vielä keväälläkin pienestä kävijämäärästä huolimatta.
Ystävällisin terveisin,
mummokerhon nuorin, mutta henkisesti aivan mummo,
Anna